Peilauksessa tunnistetaan
johtoryhmän tilanne, vahvuudet ja ne kohteet, joissa tarvitaan kehittymistä.
Tunnistus tehdään sekä yksilö- että ryhmätasolla. Johtoryhmän arvioi omaa
toimintaansa ja sen ”esimies” peilaa myös johtoryhmää Kelan strategisiin
tavoitteisiin. Yksilötasolla johtoryhmän jäsenet arvioivat itseään ja haluttaessa
toisiaan ryhmän jäseninä. Ryhmän arviointi toteutetaan kehittävän dialogin
menetelmällä ryhmän kesken. Keskustelussa arvioidaan 12 eri näkökulman kautta
sitä, miten johtoryhmä onnistuu strategisten tavoitteiden saavuttamisessa,
miten se pystyy noudattamaan Kelan arvoja, miten se onnistuu vuorovaikutuksessa
monipaikkaisessa johtamisympäristössä ja asiakasymmärryksen rakentamisessa,
mikä on sen aikaansaannin tapa ja miten se kokee oman sisäisen dynamiikkansa. Yksilöiden
arvio tehdään verkkokyselynä. Tuloksena on usein rooleihin ja niiden tunnistamiseen
liittyvät ristiriidat, kokousten tehottomuus ja monipaikkaisuuden tuomat
haasteet, viestinnän ja palvelukulttuurin johtamisen haasteet motivaation ja
osaamisen näkökulmasta.
Vaatimus 1. Suunta selvillä
On varsin epätodennäköistä, että päädymme samaan suuntaan,
ellei yhteinen suunta ole meille selvillä. Ja ellei se ole riittävän yhteinen
tulevaisuudenkuva, jotta ponnistuksemme vievät samaan suuntaan.
Arvojen maailma –
yhteiset arvot ohjaavat toimintaamme
Toimimme
perusarvojen mukaan eettisesti kestävällä tavalla esimerkkinä muillekin.
Asiakaslähtöisyys, osaaminen, yhteistyö ja avoimuus näkyvät toiminnassamme ja
teemme valintoja niiden eteen. Asetamme asiakkaan etusijalle puheessa ja
teoissa. Johdamme yhteistä tekemistä. Osaamisen johtaminen on arkipäivää ja
annamme tiedon virrata.
Tulevaisuudenkuva –
meillä on yhteinen käsitys siitä mitä tavoittelemme
Meille on selvää,
että haluamme panostaa perustyöhömme saadaksemme aikaan työhyvinvointia ja
haemme jatkuvasti uusia toimintamalleja antaaksemme pedagogisen osaamisemme
virrata yli organisaatiorajojen ja vahvistua samalla keskeiseksi kilpailukykytekijäksemme.
Tavoittelemme aitoa asiakas- ja kansalaislähtöisyyttä, haluamme olla luotettava
ja luotettavaksi koettu. Tunnistamme roolimme alueellisena kehittäjä- ja
palveluorganisaationa ja tavoittelemme sitä.
Polku kulkea –
tiedämme miten edetä
Olemme johdonmukaisia johtaessamme oppilaitostamme, yksikköä
ja yksilöitä organisaatiomme strategisten tavoitteiden suunnassa. Asiakkaan ja henkilöstön aito kohtaaminen,
uuden tiedon käyttö omassa työssä ja yhteinen oppiminen ovat niitä välineitä, joilla
kohti uutta johtamiskulttuuria mennään. Syy-seuraussuhteiden tunnistaminen
omassa johtamistyössä on olennaista.
Vaatimus 2. Pystyn jakamaan sen
Vaikka tiedämme johtajina, mihin suuntaan yhdessä olemme
menossa, on varsin epätodennäköistä että asiantuntijaorganisaationa päädymme
sinne, ellemme pysty jakamaan visiota ja saamaan suunnasta kaikille yhteistä,
oppivan organisaation mukaista jaettua visiota. Valmentava esimiesote ja hyvät
vuorovaikutustaidot ovat niitä välineitä, joilla esimies käytännössä jakamistehtävään
tarttuu. Organisaatiokulttuurillisella tasolla se merkitsee yhdessä tekemistä
ja avoimuutta. Rakennamme yhtenäistä esimiestyötä ja vahvistamme sitä tuomalla
käyttöön yhteisiä välineitä suunnan jakamiseen ja ihmisten sitouttamiseen.
Vuorovaikutteinen viestintä – puheemme on arvostavaa
Viestimme toistemme ja asiakkaan kanssa tavalla, jossa näkyy asiakkaan näkökulman huomioiminen ja arvostaminen. Kuulen ja keskustelen. Puhun johtamistyössäni paljon asiakkaasta. Keskustelen siitä, miten voimme edistää alueen hyvinvointia. Työyhteisössä viestintämme rakentaa inspiroivaa ja innostunutta organisaatiokulttuuria. Tavallaan olemme tunnelmajohtajina.
Yhdessä tekeminen ja
yhteinen oppiminen
Emme kilpaile
oppilaitoksen emmekä yksikön sisällä.
Edistämme johtamisessa selvästi yhdessä työskentelyä. Nautimme yhdessä
tekemisestä. Haemme sille jatkuvasti uusia tilanteita ja huomioimme yhdessä
tekemisen tuloksia. Korostamme johtamisessa toisten yksiköiden onnistumisia ja
otamme muualla keksittyjä asioita mielellämme käyttöömme. Liikumme paljon
toisten yksiköiden keskuudessa.
Keskinäinen
kannustaminen – huomio vahvuuksissa
Olemme
kiinnostuneita toisen onnistumisesta ja osoitamme sen. Kannustamme sanoilla ja
teoilla aina, kun alueen hyvinvointitavoitteet toteutuvat ja muuten eri
tasoilla olemme edenneet visiomme suuntaan. Emme piikittele emmekä aliarvioi
toisen suorituksia. Annamme palautetta herkästi, mutta puutumme myös
tilanteisiin, joissa tekemistä on suunnattava uudelleen.
Vaatimus 3 - Pystyn etenemään sen suuntaan
Vaikka tietäisimme mihin olemme menossa ja vielä pystymme
sen jakamaan, emme vieläkään pääse minnekään, ellemme pysty päättämään. Usein
vähän epävarmoissakin tilanteissa. Tämä tarkoittaa haastavien tilanteiden
rohkeaa käsittelyä, päätösten tekoa silloin, kun on päätösten teon paikka.
Etsimme keinoja tukea asiajohtajuutta, johtajan jämäkän roolin ottamista ja
vastuunkantoa myös suoritusten johtamisesta.
Tilannetaju
Olemme
tekemisessämme tilanteen tasalla ja seuraamme aktiivisesti valtiovallan
linjauksia ja toimintaympäristömme kehitystä. Pohdimme aika usein yhdessä koko
esimiesjoukon kesken, antaisiko tämä muutostekijä alueellemme, meille tai
asiakkaillemme jonkun uuden mahdollisuuden.
Haemme selvästi ratkaisuja, emme haudo ongelmia.
Päättäminen
Otamme vastuuta ja
omaamme rohkeutta päätöksiin epävarmoissakin tilanteissa ja uskallamme tehdä
päätöksiä silloin, kun päätöksenteon aika. Olemme rohkeita katsomaan asioita
toisin, pystymme kyseenalaistamaan vanhat rutiinit ja kangistuneet toimintatavat.
Otamme riskejä hallitusti. Teemme päätökset visiomme suunnassa asiakkaan ja
alueen etua ensisijaisesti katsoen. Olemme loogisia ja reiluja. Korostamme
päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä päätöksenteon työkaluja.
Joustoa!
Olemme työssämme tarmokkaita ja aikaansaavia. Tartumme
asioihin rohkeasti. Myönnämme virheitä ja sallimme niitä. Uskallamme ottaa ketterästi uutta suuntaa,
jos se on tarpeen. Opimme yhdessä muiden kanssa ja pystymme jatkuvasti hieman
parempaan. Muut voivat nähdä, että työskentelemme selvästi yhteisen tavoitteen
eteen.
Vaatimus 4 - Olen sinut itseni kanssa
Neljästä osa-alueesta viimeisin on ehkä se kaikkein
vaativin. Ilman sitä ei muutoksessa johtamisesta tule yhtään mitään. Esimiehen
on oltava sinut itsensä kanssa. Tunnettava omat motivaatiotekijät, vahvuudet ja
heikkoudet. Se on itsetuntemusta, mutta myös tervettä itsetuntoa.
Energia – ilon ja
innostuksen ilmapiiri
Olemme asenteeltamme
innostuneita, optimistisia ja tasapainoisia. Stressitilanteissakin meillä on
energiaa riittävästi. Emme vetäydy. Olemme läsnä ja jaamme ihmisten kanssa
voimavaroja kunnolla. Pidämme huolta henkisestä ja fyysisestä
hyvinvoinnistamme. Muutoksessa johtaminen vaatii hyvää energiatasoa –
tunnistamme sen.
Sisäinen eheys – tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin
Olemme toimissamme todellisuudentajuisia, uskottavia ja rakentavia. Ihmiset voivat kokea, että olemme johdonmukaisia – eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa. Olemme tasapainoisia ja meillä on terve itsetunto. Emme ole miellyttämisen haluisia, vaan pystymme kohtaamaan haastavatkin tilanteet tasapainoisesti ja reilusti.
Ihmissuhteet –
ammattilainen työskentelee hyvin kaikkien kanssa
Siedämme hyvin
epävarmuutta ja katsomme asioita toisen näkökulmasta. Toimimme verkostoissa
hyvin ja haluamme olla haluttu yhteistyökumppani alueellisena kehittäjä- ja
palveluorganisaationa. Otamme avoimesti verkostoomme parhaita kumppaneita ja
asiantuntijoita vahvistaaksemme verkostoa ja oppiaksemme yhdessä.
Johtamisympyrää käytämme mielellämme ohjelman alussa
360-arvioina, halutessanne sen jälkeen samalla tavoin. Teemme mielellämme
kaiken arvioinnin suhteessa johtamisympyrään. Toteutamme johtamisympyrää myös
johtoryhmän dynamiikan ja organsiaatiokulttuuriin liittyvien vaikutusten
mittaamisessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti